Hyvinvointiyhteiskunta pitää päivittää

Osaan saada yhteiset tavoitteet läpi - Uskallan pyrkiä oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon.

Minerva Helsingin kaupungintalon parvekkeella, taustalla Kauppatori
  • Kuntien rahoitus peruspalveluiden järjestämiseksi on turvattava.
  • Pienet kunnat on saatava yhdistettyä.
  • Palvelut tulee turvata muuttamalla rakenteita.
  • Perustulo kannustaa työhön ja purkaa byrokratiaa.

Lue myös kolumnit ja puheet: Onko paras hyvän vihollinen? - Hyvää tuuria ja suojelusenkeli - Kaupungin taloustilanne ja peruspalvelut - Suvaitsevainen Helsinki - Kuntien ja valtion suhde käymässä kestämättömäksi - Paras - hanke ryhmäpuheenvuoro - Poliittiset päättäjät - kehityksen voimavara vai välttämätön paha?


 

Suomalaisen tasa-arvon ja yhteiskunnallisen oikeuden­mukaisuuden pohjana on toimivien perus­palveluiden verkosto. Koulutuksen, sosiaali­palveluiden, terveyden­huollon ja kulttuuri­palveluiden järjestäminen on pääosin kuntien vastuulla. Kunnilla täytyy olla rahaa näiden palvelujen järjestämiseen. Valtio ottaa nyt osan kuntien vero­tulojen tasaukseen tarkoitetusta rahasta. Tämä raha on saatava kuntien käyttöön.

Julkisen sektorin täytyy toimia tehokkaasti, jotta työn­tekijöitä riittää hoitamaan tärkeitä palveluja. Palvelu­rakenteemme ei voi jämähtää menneeseen maailman muuttuessa. Kehittäminen vaatii myös muutosta, usein pelko estää tarpeellisen muutoksen. Sanonta "kaikki haluavat kehitystä, kukaan ei halua muutosta", pitää valitetta­vasti paikkaansa perus­palveluista puhuttaessa. Kunnilla on vastuu palveluiden järjestämisestä asukkailleen. Usein palvelut kannattaa tuottaa itse, mutta ei aina. Palveluiden ostaminen voi olla tarpeen myös siksi, ettei kunta työnantajana houkuttele. Kuntien rekrytointi ja palkka­taso tulevat varmasti lähi­vuosina keskusteluun, kun etenkin hoiva­työhön tarvitaan tekijöitä.

Valtiolla on käynnissä Paras-hanke, jonka tavoitteena on uudistaa kunta- ja palvelu­rakennetta. Keskustalta ja demareilta on kuitenkin puuttunut sekä yhteinen näkemys että rohkeus tehdä päätöksiä, joilla kuntien mahdollisuudet huolehtia vastuullaan olevista palveluista turvataan. Suomessa on yli 400 kuntaa. Monet kunnista ovat niin pieniä, ettei niillä ole taloudellisia mahdolli­suuksia huolehtia vastuistaan. Kunnille on taattu itse­määräämis­oikeus. Tämä ei voi kuitenkaan tarkoittaa epäterveen rakenteen, eli byrokratian ylläpitämistä, muiden maksamilla veroilla. Verorahoja tarvitaan vanhusten­hoitoon, ennalta­ehkäisevään sosiaali­työhön ja terveyden­huoltoon. Laadukkaat palvelut tulee turvata kaikille Suomessa asuville.

Pääkaupunkiseudulla kunnat eivät ole liian pieniä. Kuntarajat kuitenkin häiritsevät palvelujen järkevää järjestämistä, ja johtavat myös kuntien epä­terveeseen kilpailuun verotuloista. Kuntien yhteistyötä, ja yhteen liittämistä, tarvitaan, jotta pystymme kilpailemaan maailman metropolien kanssa. Tässä kilpailussa Suomen on pärjättävä, jotta taloutemme jatkossakin tuottaa rahaa hyvin­vointi­yhteiskunnan palveluihin.

Kaikista heikoimmassa asemassa olevista on aina pidettävä huoli. Suomalainen turvallisuus perustuu siihen, ettei ihmisiä jätetä heitteille. Minimi­toimeentulo­tuki turvataan perustus­laissa. Tarvitaan kuitenkin myös sosiaali­työtä ja ennalta­ehkäisyä, jotteivät ongelmat kasaannu. Erityisesti on huolehdittava, etteivät köyhyys ja osattomuus periydy. Vihreät haluavat ottaa käyttöön perustulon. Sen ideana on kannustaa ihmisiä ottamaan vastaan myös lyhytaikaista työtä, ilman että taloudellinen tilanne tukien menettämisen vuoksi heikkenee. Samalla yksin­kertaistetaan nykyistä tuki­järjestelmää ja vähennetään sen aiheuttamaa byrokratiaa.

 

Vaaliteemat:


 

Valid XHTML 1.0 Strict
Level A conformance icon, 
      W3C-WAI Web Content Accessibility Guidelines 1.0

Copyright © 2007 Minerva Krohn - Päivitetty 20. 2. 2007