Lue myös kolumnit ja puheet: Onko paras hyvän vihollinen? - Hyvää tuuria ja suojelusenkeli - Kaupungin taloustilanne ja peruspalvelut - Suvaitsevainen Helsinki - Kuntien ja valtion suhde käymässä kestämättömäksi - Paras - hanke ryhmäpuheenvuoro - Poliittiset päättäjät - kehityksen voimavara vai välttämätön paha?
Suomalaisen tasa-arvon ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden pohjana on toimivien peruspalveluiden verkosto. Koulutuksen, sosiaalipalveluiden, terveydenhuollon ja kulttuuripalveluiden järjestäminen on pääosin kuntien vastuulla. Kunnilla täytyy olla rahaa näiden palvelujen järjestämiseen. Valtio ottaa nyt osan kuntien verotulojen tasaukseen tarkoitetusta rahasta. Tämä raha on saatava kuntien käyttöön.
Julkisen sektorin täytyy toimia tehokkaasti, jotta työntekijöitä riittää hoitamaan tärkeitä palveluja. Palvelurakenteemme ei voi jämähtää menneeseen maailman muuttuessa. Kehittäminen vaatii myös muutosta, usein pelko estää tarpeellisen muutoksen. Sanonta "kaikki haluavat kehitystä, kukaan ei halua muutosta"
, pitää valitettavasti paikkaansa peruspalveluista puhuttaessa. Kunnilla on vastuu palveluiden järjestämisestä asukkailleen. Usein palvelut kannattaa tuottaa itse, mutta ei aina. Palveluiden ostaminen voi olla tarpeen myös siksi, ettei kunta työnantajana houkuttele. Kuntien rekrytointi ja palkkataso tulevat varmasti lähivuosina keskusteluun, kun etenkin hoivatyöhön tarvitaan tekijöitä.
Valtiolla on käynnissä Paras-hanke, jonka tavoitteena on uudistaa kunta- ja palvelurakennetta. Keskustalta ja demareilta on kuitenkin puuttunut sekä yhteinen näkemys että rohkeus tehdä päätöksiä, joilla kuntien mahdollisuudet huolehtia vastuullaan olevista palveluista turvataan. Suomessa on yli 400 kuntaa. Monet kunnista ovat niin pieniä, ettei niillä ole taloudellisia mahdollisuuksia huolehtia vastuistaan. Kunnille on taattu itsemääräämisoikeus. Tämä ei voi kuitenkaan tarkoittaa epäterveen rakenteen, eli byrokratian ylläpitämistä, muiden maksamilla veroilla. Verorahoja tarvitaan vanhustenhoitoon, ennaltaehkäisevään sosiaalityöhön ja terveydenhuoltoon. Laadukkaat palvelut tulee turvata kaikille Suomessa asuville.
Pääkaupunkiseudulla kunnat eivät ole liian pieniä. Kuntarajat kuitenkin häiritsevät palvelujen järkevää järjestämistä, ja johtavat myös kuntien epäterveeseen kilpailuun verotuloista. Kuntien yhteistyötä, ja yhteen liittämistä, tarvitaan, jotta pystymme kilpailemaan maailman metropolien kanssa. Tässä kilpailussa Suomen on pärjättävä, jotta taloutemme jatkossakin tuottaa rahaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin.
Kaikista heikoimmassa asemassa olevista on aina pidettävä huoli. Suomalainen turvallisuus perustuu siihen, ettei ihmisiä jätetä heitteille. Minimitoimeentulotuki turvataan perustuslaissa. Tarvitaan kuitenkin myös sosiaalityötä ja ennaltaehkäisyä, jotteivät ongelmat kasaannu. Erityisesti on huolehdittava, etteivät köyhyys ja osattomuus periydy. Vihreät haluavat ottaa käyttöön perustulon. Sen ideana on kannustaa ihmisiä ottamaan vastaan myös lyhytaikaista työtä, ilman että taloudellinen tilanne tukien menettämisen vuoksi heikkenee. Samalla yksinkertaistetaan nykyistä tukijärjestelmää ja vähennetään sen aiheuttamaa byrokratiaa.