Terveydenhuollon toimivuus huolestuttaa meitä monia. Terveyskeskuksissa on ruuhkaa ja lääkäreistä on pula. Sairaalat tarjoavat erikoislääkärien osaamisen, mutta terveyskeskuksella on vastuu siitä että potilas pääsee tutkimuksiin ja hoitoon tarpeen mukaisesti. Sairastuttuaan jokainen haluaa hoitoa nopeasti. Hoitotakuu on lyhentänyt sairaaloiden jonoja, mutta terveyskeskusten tilannetta hoitotakuu ei ole ratkaissut.
Terveyskeskuspalvelut ovat koko terveydenhuollon selkäranka. Niiden lääkäripula pitää poistaa tekemällä työ houkuttelevaksi. Helpoiten se onnistuu kun terveyskeskuslääkärien vastuulla on vain kohtuullisesti potilaita. Tällä taataan myös hoidon laatu. Pitkäaikaissairauksien, kuten verenpainetaudin ja diabeteksen seuranta vaatii tulevaisuudessa lisäresurssointia.
Ennaltaehkäisyresursseja täytyy lisätä. Väestön ikääntyessä sairastavuus lisääntyy joka tapauksessa. Hyvällä hoidolla vanhukset pysyvät hyväkuntoisina pidempään. Vanhusten inhimilliseen hoitoon on varaa.
Hyvinvointi ja ennaltaehkäisy ovat muutakin kuin sairauksien torjumista. Terveyttä ylläpidetään myös liikkumista edistävällä kaavoituksella, kävelyteillä, tupakkavieroituksella, päihdevalistuksella, liikuntajärjestöjen tukemisella, ja terveellisen ruokavalon suosimisella. Kouluissa pitää olla mahdollisuus terveelliseen välipalaan karkkiautomaatin sijaan. Terveyden edistäminen kuuluu kaikille. Huippu-urheilun sijaan rahaa pitää suunnata liikuntaharrastuksiin.
Päihdeongelmiin pitää puuttua ajoissa. Näidenkin suhteen ennaltaehkäisy on tärkeintä. Elämänhallinnan opettaminen vähentää riskiä päihdeongelmista.
Osaan arvostaa hyvinvointia - Uskallan vaatia toimivaa terveydenhuoltoa.
Lue myös kolumnit: Keppiä ja porkkanaa - Kiristäkää vyötä - Hyvää tuuria ja suojelusenkeli - Terveyttä kaikille - Terveydenhoitoa terveyskeskuksissa
Hyvä kaupunkipolitiikka ja yhtenäinen pääkaupunkiseutu tuovat hyvinvointia koko Suomeen. Meidän on oltava osaavia ja luovia, jotta saamme houkuteltua ihmisiä ja yrityksiä maailmalta. Helsingin metropolialueen on oltava kilpailukykyinen. Kaupunkien keskinäiseen kinasteluun ei ole varaa, vaan seudun tulee toimia yhtenäisenä. Tavoitteena tulee olla kaupunkien hallinnollinen yhdistäminen. Kilpailun sijaan pääkaupunkiseudun kuntien täytyy puhaltaa yhteen hiileen ja purkaa turhat hallinnolliset esteet asukkaiden sujuvan arjen tieltä.
Mukava ja turvallinen kaupunki on houkutteleva. Helsinki on meidän kotimme, hauska kaupunki, joka toimii. Kaupunkia tulee rakentaa joukkoliikenteen varaan, koska autoilun lisääntyminen tekee kaupungista meluisan, saasteisen ja ruuhkaisen. Länsimetroon ja raide - Jokeriin tarvitaan valtion tukea. Kehyskuntien ja maaseudun joukkoliikennettä valtio tukee jo nyt. Jatkossa valtion on osoitettava rahaa joukkoliikenteen tukemiseen pääkaupungille, ei ainoastaan maakuntiin.
Pääkaupunkiseudulle tarvitaan ruuhkamaksut, joista on hyviä kokemuksia mm. Tukholmassa ja Lontoossa. Maksu tasaa ruuhkia, jolloin liikenne tulee sujuvammaksi, ja ihmisten liikkuminen helpottuu. Ruuhkamaksuilla kerätyt rahat tulee ohjata pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmien kehittämiseen.
Viihtyisät kaupungit pärjäävät parhaiten kansainvälisesti. Hyvässä kaupungissa on erilaisia alueita ja ihmisiä. Kulttuuripalvelut kuten kirjastot ja teatterit tekevät ihmisten kohtaamisen mahdolliseksi. Kulttuuri tuo paitsi iloa myös elinvoimaa. Jopa talouselämä kaipaa toimiakseen luovuutta, eikä luovuutta ole ilman kulttuurikokemuksia.
Hyvässä kaupungissa viheralueita on asutuksen lomassa. Silloin luontokokemus on lähellä. Viime vuosina valtio on tukenut asutuksen leviämistä pitkin kehyskuntia. Kehyskunnat ovat houkutelleet vain hyvätuloisia asukkaikseen. Monet kunnat eivät lainkaan huolehdi ns. sosiaalisesta vuokra-asumisesta. Helsingin hyvinvointi säteilee kehyskuntiin. Maailmalta on varoittavia esimerkkejä kuinka käy jos metropolialueen keskuskaupunki kuihtuu, ja sen myötä koko alueen elinvoima kärsii. Näin ei saa käydä Helsingille ja Suomelle. Siksi tarvitsemme yhteisvastuullisuutta asuntopolitiikkaan.
Osaan kehittää Helsinkiä - Uskallan ajatella yli kuntarajojen.
Lue myös kolumnit ja puheet: Elämää kasvihuoneessa - Lisää tilaa autoille-ruuhkamaksu toimii - Onko paras hyvän vihollinen? - Helsinki ja naapurit - Kohinaa aivoissa - Liikennepäiväpuhe - Paras-hankkeesta valtuustossa
Suomalaiset ovat keskimäärin koulutettuja, ja tätä pitää hyödyntää kansainvälisessä kilpailussa. Tuotannossa emme koskaan pärjää halpamaille. Elinkeinorakennetta tulee muuttaa, jotta osaaminen saadaan käyttöön tuotekehittelyssä, designissä ja teknologian hyödyntämisessä. Tekninen osaaminen ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan myös luovuutta. Globalisaation myötä suomalaista osaamista voidaan myydä maailmalle yhä paremmin.
Suomen tulee pysyä kilpailukykyisenä, jotta meillä on varaa hyvinvointiin. Verotuloja ei kerry jos Suomessa ei ole yrityksiä ja työpaikkoja. Pelkkä julkinen sektori ei riitä pyörittämään kansantaloutta. Kansainvälisiä yrityksiä ja työntekijöitä pitää houkutella Suomeen väestön vanhentuessa.
Yliopistokoulutus tulee säilyttää maksuttomana, jotta koulutuksen tasa-arvo toteutuu. Peruskoulutusta täytyy kehittää, jotta pohja 2000-luvun osaamiselle on olemassa. Yliopistot tarvitsevat koulutuksen järjestämiseksi riittävän perusrahoituksen. Opintojen edellytyksenä on myös opiskelijoiden toimeentulosta huolehtiminen. Opintotukea tulee korottaa. Muualta tulleiden opiskelijoiden täytyy saada oleskelulupa Suomeen opintojensa jälkeen.
Suomalainen työ tarvitsee tekijänsä. Suomessa on monen alan ammattiosaajista pulaa. Ammatillista koulutusta tulee kehittää ja kaikkien peruskoulunsa päättävien on löydettävä koulutuspaikka. Muuten uhka työmarkkinoilta syrjäytymiseen on liian suuri. Sen lisäksi eläköitymisen myötä työntekijöitä tarvitaan myös muualta.
Työelämän ehdot Suomessa ovat epäreilut. Osa uupuu liikaan työhön, toisten pudotessa kelkasta työttömyyteen. Pätkätöiden kierteeseen - usein valtiolle tai kunnalle - päätyvät etenkin naiset. Vanhemmuuden kustannukset on jaettava molempien vanhempien työnantajien kesken, jotta naisten syrjiminen työelämässä vähenee.
Työtä pitää myös jakaa uudestaan, jotta sitä riittää useammalle. Tietotyötä on vaikea jakaa osaamisen keskittyessä, mutta kotityötä voi jakaa. Palveluiden ostaminen helpottaa arkea kun ylityöt venyttävät työviikkoa. Kotityövähennystä kannattaa käyttää - se luo työpaikkoja ja helpottaa elämää. Tavaran sijaan itseään kannattaa hemmotella ravintolaillallisella tai hieronnalla. Valtion tulee tukea palveluyhteiskunnan kehittymistä jatkamalla palvelusektorin arvonlisäveroalennusta kokeiluvaiheen jälkeen.
Suomalaiset jäävät eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Työuran pidentyminen, vaikka osa-aikaisena, parantaa tulevaa eläkettä, ja turvaa eläkejärjestelmän pysyvyyttä. Työssä viihtyvyyttä ja joustoja pitää lisätä, jotta työnteko maistuu eläkepäivien sijaan.
Pitkä työura vaatii työhyvinvoinnista huolehtimista jo ennen kuin ongelmia jaksamisessa ilmenee. Nelikymppisistäkin on pidettävä huolta, jotta työn ja perheen yhdistäminen ei käy liian raskaaksi. Omasta hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta, jotta elämään mahtuu muutakin kuin työtä.
Osaan nauttia työstä - Uskallan käyttää palveluja
Lue myös kolumnit: Lässähdys - Elämänlaatu on ajan kysymys - Suvaitsevainen Helsinki
Ilmastonmuutos uhkaa tehdä suuren osan maapallosta elinkelvottomaksi. Siksi se on pysäytettävä. Hidastaminen ei enää riitä. Vihreät ovat varoittaneet ilmastonmuutoksesta jo pitkään, mutta siihen on suhtauduttu Suomessa väheksyen.
Maailman energiatuotanto ei voi perustua ydinvoimaan. Ydinvoima ei ole hyvä edes välivaiheen ratkaisuna, koska se jo nyt on viivästyttänyt toimia, jotka ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.
Edellisen ilmastostrategian hyväksymisen yhteydessä eduskunta päätyi kahdesta vaihtoehtoisesta energiamallista siihen joka lisäsi kasvihuonekaasupäästöjä enemmän, ja siten lisää ilmastonmuutosta. Valittu malli sisältää viidennen ydinvoimalan rakentamisen. Ydinvoima ei siis ratkaise ilmastonmuutosta, vaikka sitä nyt sellaisena yritetään myydä. Ydinvoimaa myyvät ympäristövystävällisenä nyt samat tahot, jotka ovat kritisoineet Suomen sitoutumista päästöjen vähentämiseen ja päästökauppaan. Heidän ympäristöherätystään ei voi pitää kovin aitona.
Suomen ja EU:n tulee toimia aktiivisesti maailmanlaajuisten päästösopimusten aikaanvsaamiseksi. Meidän tulee olla edelläkävijöitä ympäristöystävällisen elämäntavan ja teknologian kehittämisessä.
Energiaa pitää säästää, ja siksi tarvitaan energiatehokasta teknologiaa. Suomen pitää kehittää myös uusiutuvia energiamuotoja. Näille on tulevaisuudessa kysyntää vientimarkkinoilla. Voimme siis sekä parantaa ympäristön tilaa, että luoda Suomelle uuden vientituotteen. Jo nyt Suomessa kehitetään ja myydään tuulivoimalan osia ulkomaille.
Ilmastonmuutosta edistäviä kasvihuonekaasuja tulee paljon autoilusta. Asumisen hajaantuminen kehyskuntiin lisää autoilua. Asumisen tulee perustua toimivaan joukkoliikenteen, etenkin raiteisiin. Raideliikenne on nopeaa ja laadukasta. Joukkoliikenne vähentää öljyriippuvuutta.
Itämeren saastuminen pitää pysäyttää. Ja vaikuttavilla toimilla on kiire. Jo nyt sinilevä estää uimisen loppukesästä. Kuitenkin merta liataan laivojen jätevesillä, liikenteen päästöillä, tehomaataloudella ja kirjolohen pussikasvatuksella. Itämeren pelastamisessa tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä.
Ympäristöongelmiin tarvitaan kestäviä ratkaisuja. Ympäristöystävällisempiin valintoihin tulee ohjata ympäristöveroilla.
Osaan muuttaa tottumuksiani - Uskallan toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.
Lue myös kolumnit: Elämää kasvihuoneessa - Blogimerkinnät: Kyllä maalla on mukavaa - Ei me kuitenkaan viitsitä
Suomalaisen tasa-arvon ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden pohjana on toimivien peruspalveluiden verkosto. Koulutuksen, sosiaalipalveluiden, terveydenhuollon ja kulttuuripalveluiden järjestäminen on pääosin kuntien vastuulla. Kunnilla täytyy olla rahaa näiden palvelujen järjestämiseen. Valtio ottaa nyt osan kuntien verotulojen tasaukseen tarkoitetusta rahasta. Tämä raha on saatava kuntien käyttöön.
Julkisen sektorin täytyy toimia tehokkaasti, jotta työntekijöitä riittää hoitamaan tärkeitä palveluja. Palvelurakenteemme ei voi jämähtää menneeseen maailman muuttuessa. Kehittäminen vaatii myös muutosta, usein pelko estää tarpeellisen muutoksen. Sanonta "kaikki haluavat kehitystä, kukaan ei halua muutosta"
, pitää valitettavasti paikkaansa peruspalveluista puhuttaessa. Kunnilla on vastuu palveluiden järjestämisestä asukkailleen. Usein palvelut kannattaa tuottaa itse, mutta ei aina. Palveluiden ostaminen voi olla tarpeen myös siksi, ettei kunta työnantajana houkuttele. Kuntien rekrytointi ja palkkataso tulevat varmasti lähivuosina keskusteluun, kun etenkin hoivatyöhön tarvitaan tekijöitä.
Valtiolla on käynnissä Paras-hanke, jonka tavoitteena on uudistaa kunta- ja palvelurakennetta. Keskustalta ja demareilta on kuitenkin puuttunut sekä yhteinen näkemys että rohkeus tehdä päätöksiä, joilla kuntien mahdollisuudet huolehtia vastuullaan olevista palveluista turvataan. Suomessa on yli 400 kuntaa. Monet kunnista ovat niin pieniä, ettei niillä ole taloudellisia mahdollisuuksia huolehtia vastuistaan. Kunnille on taattu itsemääräämisoikeus. Tämä ei voi kuitenkaan tarkoittaa epäterveen rakenteen, eli byrokratian ylläpitämistä, muiden maksamilla veroilla. Verorahoja tarvitaan vanhustenhoitoon, ennaltaehkäisevään sosiaalityöhön ja terveydenhuoltoon. Laadukkaat palvelut tulee turvata kaikille Suomessa asuville.
Pääkaupunkiseudulla kunnat eivät ole liian pieniä. Kuntarajat kuitenkin häiritsevät palvelujen järkevää järjestämistä, ja johtavat myös kuntien epäterveeseen kilpailuun verotuloista. Kuntien yhteistyötä, ja yhteen liittämistä, tarvitaan, jotta pystymme kilpailemaan maailman metropolien kanssa. Tässä kilpailussa Suomen on pärjättävä, jotta taloutemme jatkossakin tuottaa rahaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin.
Kaikista heikoimmassa asemassa olevista on aina pidettävä huoli. Suomalainen turvallisuus perustuu siihen, ettei ihmisiä jätetä heitteille. Minimitoimeentulotuki turvataan perustuslaissa. Tarvitaan kuitenkin myös sosiaalityötä ja ennaltaehkäisyä, jotteivät ongelmat kasaannu. Erityisesti on huolehdittava, etteivät köyhyys ja osattomuus periydy. Vihreät haluavat ottaa käyttöön perustulon. Sen ideana on kannustaa ihmisiä ottamaan vastaan myös lyhytaikaista työtä, ilman että taloudellinen tilanne tukien menettämisen vuoksi heikkenee. Samalla yksinkertaistetaan nykyistä tukijärjestelmää ja vähennetään sen aiheuttamaa byrokratiaa.
Osaan saada yhteiset tavoitteet läpi - Uskallan pyrkiä oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon.
Lue myös kolumnit ja puheet: Onko paras hyvän vihollinen? - Hyvää tuuria ja suojelusenkeli - Kaupungin taloustilanne ja peruspalvelut - Suvaitsevainen Helsinki - Kuntien ja valtion suhde käymässä kestämättömäksi - Paras - hanke ryhmäpuheenvuoro - Poliittiset päättäjät - kehityksen voimavara vai välttämätön paha?
Länsimailla on vastuu köyhempien maiden ihmisistä. Kiireisintä on absoluuttisen köyhyyden poistaminen maailmasta. Tähän riittäisi YK maiden sopima 0.7% BKT:stä kehitysyhteistyöhön. Humanitäärisistä syistä on turvattava puhdas vesi ja riittävä ruoka kaikkialla maailmassa. Lapsikuolleisuutta tulee vähentää.
Koulutuksella parannetaan elinoloja myös tulevaisuudessa. Naisille tulee taata mahdollisuus ehkäisyyn ja seksuaaliterveyteen. Suomen tulee toimia aktiivisesti EU:ssa ja YK:ssa jotta katolisen kirkon kielteinen asenne ehkäisyyn ei estä kondomien käyttöä ehkäisyyn ja HIV:n torjumiseen. HIV on jo nyt tappanut suuren osan monien Afrikan maiden työikäisestä väestöstä. Köyhimpien maiden auttaminen ennaltaehkäisee myös monien tautien leviämistä. Lintuinfluenssa ja muut epidemiat leviävät oloissa joissa hygienia on ylellisyyttä.
Monet käyttämistämme tavaroista tuotetaan epäeettisesti ja luontoa tuhoten. Samalla hyväksikäytämme ns. halpamaiden ihmisiä, ja poljemme heidän ihmisoikeuksiaan. Reilumman maailman ja maailman kaupan edistäminen takaa ihmisoikeuksien suojelun kaikkialla. Lapsityövoimaa ei saa käyttää, muttei myöskään aikuisia voi pitää epäinhimillisissä työoloissa, jotka vaarantavat terveyden. Työstä tulee myös maksaa palkkaa jolla on mahdollisuus tulla toimeen, muutenkin kuin hökkelikylässä asumalla.
Ilmastonmuutos uhkaa maailman köyhimpien mahdollisuutta asua kotiseudullaan. Meillä on velvollisuus pysäyttää ilmastonmuutos, jotta ihmiset eivät joudu pakolaisiksi. Energiantarve kehittyvissä maissa kasvaa. Uusiutuvaa energiantuotantoa tulee kehittää, jotta se palvelee myös näitä ihmisiä.
Osaan jakaa omastani - Uskallan olla reilu myös kuluttajana
Lue myös kolumnit ja puheet: Näkymättömät - Turvallisuus syntyy oikeudenmukaisuudesta - Tasavertaisia arvoltaan ja oikeuksiltaan - EU-päivän puhe 2004
Suurin ilon lähde ihmiselle ovat toiset ihmiset. Elämäntapamme kiireisyys on vähentänyt ystävien, jopa perheen kanssa vietettyä aikaa. Tavoittelemme hyvinvointia tavalla joka uuvuttaa monet. Hieman vähempi kiire toisi enemmän hyvinvointia. Perheillä tulee olla aikaa yhdessäoloon. Se on paras tapa ehkäistä avioeroja.
Kaupungeissa kannattaa edistää yhteisöllisyyttä ja ihmisten mahdollisuuksia kohdata toisensa. Asuminen tulee suunnitella yhteisölvlisyyttä paremmin tukevaksi. Monet vanhukset kärsivät yksinäisyydestä, samalla kun monelta perheeltä puuttuvat kontaktit edelliseen sukupolveen. Kulttuuripalvelut tarjoavat elämyksiä ja mahdollisuutta rentoutumiseen. Kulttuuria ei ole tarjolla ilman taiteilijoita, siksi heidän työskentelyedellytyksistään on pidettävä huolta.
Myös maahanmuuttajat tulee ottaa osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Kielitaitokin kehittyy parhaiten kontaktissa muihin ihmisiin. Rasismia ei pidä suvaita. Tarvitsemme monikulttuurisuutta, jotta muualta tulleet kokevat itsensä tervetulleiksi.
Osaan iloita elämästä - Uskallan puolustaa kulttuuria.
Lue myös kolumnit: Tärkeää - Tasavertaisia arvoltaan ja oikeuksiltaan
Copyright © 2007 Minerva Krohn - Päivitetty 12. 2. 2007