Jaettu työ on kaksinkertainen ilo

Osaan nauttia työstä - Uskallan käyttää palveluja

Minerva kotitalonsa katolla Helsingin Ruoholahdessa
  • Opintotukea on nostettava
  • Vanhemmuuden kustannukset on jaettava
  • Suomi tarvitsee maahanmuuttajia
  • Kotitaloustyön verovähennysoikeutta nostettava
  • Palvelusektorin verotus alas
  • Työelämää tulee kehittää, jotta työura pitenisi

Lue myös kolumnit: Lässähdys - Elämänlaatu on ajan kysymys - Suvaitsevainen Helsinki


 

Suomalaiset ovat keskimäärin koulutettuja, ja tätä pitää hyödyntää kansain­välisessä kilpailussa. Tuotannossa emme koskaan pärjää halpa­maille. Elinkeino­rakennetta tulee muuttaa, jotta osaaminen saadaan käyttöön tuote­kehittelyssä, designissä ja teknologian hyödyntämisessä. Tekninen osaaminen ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan myös luovuutta. Globali­saation myötä suomalaista osaamista voidaan myydä maailmalle yhä paremmin.

Suomen tulee pysyä kilpailu­kykyisenä, jotta meillä on varaa hyvin­vointiin. Vero­tuloja ei kerry jos Suomessa ei ole yrityksiä ja työ­paikkoja. Pelkkä julkinen sektori ei riitä pyörittämään kansan­taloutta. Kansain­välisiä yrityksiä ja työn­tekijöitä pitää houkutella Suomeen väestön vanhentuessa.

Yliopistokoulutus tulee säilyttää maksuttomana, jotta koulutuksen tasa-arvo toteutuu. Perus­koulutusta täytyy kehittää, jotta pohja 2000-luvun osaamiselle on olemassa. Yliopistot tarvitsevat koulutuksen järjestämiseksi riittävän perus­rahoituksen. Opintojen edellytyksenä on myös opiskelijoiden toimeen­tulosta huolehtiminen. Opintotukea tulee korottaa. Muualta tulleiden opiskelijoiden täytyy saada oleskelu­lupa Suomeen opintojensa jälkeen.

Suomalainen työ tarvitsee tekijänsä. Suomessa on monen alan ammatti­osaajista pulaa. Ammatillista koulutusta tulee kehittää ja kaikkien perus­koulunsa päättävien on löydettävä koulutus­paikka. Muuten uhka työ­markkinoilta syrjäytymiseen on liian suuri. Sen lisäksi eläköitymisen myötä työn­tekijöitä tarvitaan myös muualta.

Työelämän ehdot Suomessa ovat epäreilut. Osa uupuu liikaan työhön, toisten pudotessa kelkasta työttömyyteen. Pätkä­töiden kierteeseen - usein valtiolle tai kunnalle - päätyvät etenkin naiset. Vanhemmuuden kustannukset on jaettava molempien vanhempien työn­antajien kesken, jotta naisten syrjiminen työ­elämässä vähenee.

Työtä pitää myös jakaa uudestaan, jotta sitä riittää useammalle. Tieto­työtä on vaikea jakaa osaamisen keskittyessä, mutta koti­työtä voi jakaa. Palveluiden ostaminen helpottaa arkea kun ylityöt venyttävät työ­viikkoa. Kotityö­vähennystä kannattaa käyttää - se luo työ­paikkoja ja helpottaa elämää. Tavaran sijaan itseään kannattaa hemmotella ravintola­illallisella tai hieronnalla. Valtion tulee tukea palvelu­yhteiskunnan kehittymistä jatkamalla palvelu­sektorin arvonlisä­vero­alennusta kokeilu­vaiheen jälkeen.

Suomalaiset jäävät eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Työuran pidentyminen, vaikka osa-aikaisena, parantaa tulevaa eläkettä, ja turvaa eläke­järjestelmän pysyvyyttä. Työssä viihtyvyyttä ja joustoja pitää lisätä, jotta työnteko maistuu eläke­päivien sijaan.

Pitkä työura vaatii työhyvinvoinnista huolehtimista jo ennen kuin ongelmia jaksamisessa ilmenee. Neli­kymppisistäkin on pidettävä huolta, jotta työn ja perheen yhdistäminen ei käy liian raskaaksi. Omasta hyvin­voinnista kannattaa pitää huolta, jotta elämään mahtuu muutakin kuin työtä.

 

Vaaliteemat:


 

Valid XHTML 1.0 Strict
Level A conformance icon, 
      W3C-WAI Web Content Accessibility Guidelines 1.0

Copyright © 2007 Minerva Krohn - Päivitetty 20. 2. 2007