Lue myös kolumnit: Lässähdys - Elämänlaatu on ajan kysymys - Suvaitsevainen Helsinki
Suomalaiset ovat keskimäärin koulutettuja, ja tätä pitää hyödyntää kansainvälisessä kilpailussa. Tuotannossa emme koskaan pärjää halpamaille. Elinkeinorakennetta tulee muuttaa, jotta osaaminen saadaan käyttöön tuotekehittelyssä, designissä ja teknologian hyödyntämisessä. Tekninen osaaminen ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan myös luovuutta. Globalisaation myötä suomalaista osaamista voidaan myydä maailmalle yhä paremmin.
Suomen tulee pysyä kilpailukykyisenä, jotta meillä on varaa hyvinvointiin. Verotuloja ei kerry jos Suomessa ei ole yrityksiä ja työpaikkoja. Pelkkä julkinen sektori ei riitä pyörittämään kansantaloutta. Kansainvälisiä yrityksiä ja työntekijöitä pitää houkutella Suomeen väestön vanhentuessa.
Yliopistokoulutus tulee säilyttää maksuttomana, jotta koulutuksen tasa-arvo toteutuu. Peruskoulutusta täytyy kehittää, jotta pohja 2000-luvun osaamiselle on olemassa. Yliopistot tarvitsevat koulutuksen järjestämiseksi riittävän perusrahoituksen. Opintojen edellytyksenä on myös opiskelijoiden toimeentulosta huolehtiminen. Opintotukea tulee korottaa. Muualta tulleiden opiskelijoiden täytyy saada oleskelulupa Suomeen opintojensa jälkeen.
Suomalainen työ tarvitsee tekijänsä. Suomessa on monen alan ammattiosaajista pulaa. Ammatillista koulutusta tulee kehittää ja kaikkien peruskoulunsa päättävien on löydettävä koulutuspaikka. Muuten uhka työmarkkinoilta syrjäytymiseen on liian suuri. Sen lisäksi eläköitymisen myötä työntekijöitä tarvitaan myös muualta.
Työelämän ehdot Suomessa ovat epäreilut. Osa uupuu liikaan työhön, toisten pudotessa kelkasta työttömyyteen. Pätkätöiden kierteeseen - usein valtiolle tai kunnalle - päätyvät etenkin naiset. Vanhemmuuden kustannukset on jaettava molempien vanhempien työnantajien kesken, jotta naisten syrjiminen työelämässä vähenee.
Työtä pitää myös jakaa uudestaan, jotta sitä riittää useammalle. Tietotyötä on vaikea jakaa osaamisen keskittyessä, mutta kotityötä voi jakaa. Palveluiden ostaminen helpottaa arkea kun ylityöt venyttävät työviikkoa. Kotityövähennystä kannattaa käyttää - se luo työpaikkoja ja helpottaa elämää. Tavaran sijaan itseään kannattaa hemmotella ravintolaillallisella tai hieronnalla. Valtion tulee tukea palveluyhteiskunnan kehittymistä jatkamalla palvelusektorin arvonlisäveroalennusta kokeiluvaiheen jälkeen.
Suomalaiset jäävät eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Työuran pidentyminen, vaikka osa-aikaisena, parantaa tulevaa eläkettä, ja turvaa eläkejärjestelmän pysyvyyttä. Työssä viihtyvyyttä ja joustoja pitää lisätä, jotta työnteko maistuu eläkepäivien sijaan.
Pitkä työura vaatii työhyvinvoinnista huolehtimista jo ennen kuin ongelmia jaksamisessa ilmenee. Nelikymppisistäkin on pidettävä huolta, jotta työn ja perheen yhdistäminen ei käy liian raskaaksi. Omasta hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta, jotta elämään mahtuu muutakin kuin työtä.